Pages

Omasta aarrearkusta

IMG_3147

Minä ja tämä harmaa Lindexin eläväpintainen mekko ollaan kuljettu yhteistä taivaltamme vasta pari kuukautta, mutta tässä ajassa meistä on tullut ihan erottamattomat. Niin kuin jo aiemmin kirjoittelin, tämä on käyttövaatteeksi kaikilla tavoin täydellinen ja niin ihanan helppo. Tänään oli aikaa napsaista pari valokuvaa, mutta en millään halunnut pukeutua muuhun, kuin taas tähän samaan mekkoon. Puin sen päälle lämmikkeeksi vain helpon tumman sinisen cashmirneuleen, mutta päivän suurin ilo löytyi korulaatikkoa tonkiessani.

IMG_3171

Rasioissaan asuvia korviksia katsellessani tajusin yhtäkkiä, että nyt on ihan pakko löytää eräs punainen korvisrasia. Ja löytyihän se.. kaikkien muiden alta! Tiesin sen pitävän sisällään ihanat kultakorvikset, joissa on hieman myös neuletakkiin sopivaa tummansinistä. Hävettää myöntää, mutta olin melkein unohtanut omistavani nämä ihanat korvikset.. niin pitkä aika siitä on kun viimeksi näitä olin käyttänyt.

IMG_3139

Siitäkin huolimatta, että nämä on ehkä yhdet mun rakkaimmista korviksista. Nämä on nimittäin ensimmäinen Jonilta saamani synttärilahja. Me alettiin seurustelemaan 17-vuotiaina ja puolen vuoden seukkailun jälkeen tulin täysi-ikäiseksi ja sain murulta lahjaksi nämä herkät ja kauniit korvakorut. No, itseasiassa sain nämä jo vähän ennen synttäreitäni, kun Jonikin oli niin innoissaan löytämästään lahjasta, ettei malttanut odottaa sen antamista.

IMG_3179

Se on kuulkaas ollut aika jännää se. Seitsämäntoistavuotiaana saada tai antaa lahjaksi upeat, tyylikkäät ja juuri saajalleen täydelliset kultakorvikset. Muistan vielä udelleeni näiden hinnankin Jonilta ja meinasin pyörtyä siitä, kuinka kalliille ne silloin teininä tuntuivat. Tunnearvoa näillä on kyllä rahalliseen arvoon verrattuna ainakin miljoona kertaa enemmän.

IMG_3136

Tuntuu hurjalle, että kuukauden päästä siitäkin on jo seitsemän vuotta aikaa ja kohta juhlitaan mun synttäreitä yhdessä jo kahdeksannen kerran. Kahdeksannen kerran! Sitä ei edes meinaa ymmärtää, kuinka pitkä aika se on. Paitsi jos miettii niistä ensimmäisistä yhdessä vietetyistä synttäreistä samat kahdeksan vuotta taaksepäin. Silloin olen nimittäin ollut kymmenen.

1

Sellaisia lauantai-pohdintoja tällä kertaa. Onko teille jäänyt joku saamanne lahja ihan erityisesti mieleen? Entä käykö teille koskaan niin, että meinaatte unohtaa omistavanne jonkun ihanan asian? Siitä tulee kauhean huono omatunto. Mutta onneksi sen voi korvata käyttämällä näitä taas ahkerammin tästä eteenpäin.

2 Kommenttia

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.